Merenaaltoja
Entinen pöytälaatikkorunoilija, joka löysi netissä runoilemisen ilon.....
torstai 16. helmikuuta 2012
tiistai 30. elokuuta 2011
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
Kohtaaminen
Kun täysikuu kultasipiirsi sinun ihollesi
sydämen muotoisen
hehkuvan säteen
veti valollaan
minun rakkauteni rajat
ketjun sydämestä
toiseen sydämeen
ja kun kukkaverhot
hiljalleen heilahtelivat
kesäyön tuulessa
kuin tulen loimu lehahtivat
silloin pilvilaivat purjehtivat
sateessa joka soitti aamua
koputti surusointujaan
vanhaan puiseen ikkunalautaan
minä lepäsin sinun sylissäsi
valoineni ja varjoineni
painoit pääsi hiljaa iholleni
kohtasit sykkeen sydämeni.>
Takaa-ajoa
Juoksen uloshelmat hulmuten
hyppään alas
kaikki raput yhtäaikaa
tänään otan
kiinni auringonsädettä.

Sanoja aalloilta
Vielä yksi runokuiskaa aalto
jolla aina keinun
se ei kerro
edes sanoja
eikä lauseita
mutta minä
avaan mieleni
sekaisen arkun
meressä maanneen
rannalle raahatun
kuluneen ja kolutun
nostan sanoja
kuin pieni lapsi
hihkuen linnanmäellä
ongin kuin kaloja
verkoista vapautan
unelmiin vajoan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)