
Pilvien harmaa lautta
ajelehtii pitkin rantaa,
meren pauhussa
pahoja sanoja kantaa.
Verkkona väijyy
hiostavassa helteessä
puhaltaa iholle merikasteen,
soittaa tuulikelloilla surua
ja yllättäen se pysähtyi,
asettui päämme päälle.
Se sykki ohimosuonissa,
poltti vammoja vartalolla.
Ranta huusi raikasta sadetta.
Taivas heitti kylmiä rakeita.
Oi, aurinkoni, lohduttajani,
missä sinä asut nyt.
On kaikki valo kadonnut.
01.02.2009
01.02.2009
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti