
Tuli
Hiljaiset purotpuhtaista lähteistä
pois virranneet
aavat, autiot rannat
hengittävät tuulta
nukahtavat laineisiin
kirkas päivän paiste
sulaa pian oranssiin
uppoutuu sen syliin
sytyn villiin tuleen
silmiäsi kohti kiipeän
nousen lentoon
tavoittelen sykettä
kasvoillasi
valoa sielustasi
kuinka suu ja silmät
yhtä aikaa puhuvat
nauravat ja rakastavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti